129:1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti - näin sanokoon Israel -

129:2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

129:3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

129:4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

129:5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

129:6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

129:7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.