50:1 Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.

50:2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.

50:3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.

50:4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:

50:5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".

50:6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. Sela.

50:7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.

50:8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.

50:9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.

50:10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.

50:11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.

50:12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.

50:13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?

50:14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.

50:15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."

50:16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?

50:17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!

50:18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.

50:19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.

50:20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.

50:21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.

50:22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.