94:1 Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.

94:2 Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.

94:3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?

94:4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.

94:5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.

94:6 He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.

94:7 Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".

94:8 Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit - milloin te tulette järkiinne?

94:9 Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?

94:10 Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?

94:11 Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.

94:12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,

94:13 antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!

94:14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,

94:15 vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.

94:16 Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?

94:17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.

94:18 Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.

94:19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.

94:20 Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,

94:21 ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?

94:22 Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.