5:1 Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni

5:2 ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.

5:3 Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.

5:4 Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.

5:5 Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa.

5:6 Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.

5:7 Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.

5:8 Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,

5:9 ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,

5:10 ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon

5:11 ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa

5:12 ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?

5:13 Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?

5:14 Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."

5:15 Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.

5:16 Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!

5:17 Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.

5:18 Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.

5:19 Armas peura, suloinen vuorikauris - hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.

5:20 Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?

5:21 Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.

5:22 Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.